Parga 2018: Iltapäivä veneillen

Yks jo ennakkoon mietitty aktiviteetti meillä oli reissulle. Google on kaveri ja osas kertoo meille et Pargasta saa vuokrattua veneitä. Hene potee venekuumetta ja kumpikin tykätään olla vesillä, joten se meni heti to-do listalle. Lomaviikon loppupuolella otettiin vene alle ja lähettiin tutkimaan mihin sillä pääsee. Paatin olis vissiin saanu suoraan netistä vuokrattua, mut me löydettiin yks päivä toimisto, josta sai kans tehtyä varauksen. Oltais haluttu vene koko päiväks mut koska sesonki, saatiin paatti vaan puolikkaaks päiväks. La iltapäivä oli ainoastaan vapaana, joten napattiin se. Samainen aamupäivä vietettiin rennosti sataman läheisyydessä hengaillen ja take away kahveja nautiskellen.

Vene saatiin kahdelta. Se tuotiin meille viereiseltä biitsiltä. Hyvä lyhyt hyvä opastus veneen käytöstä ja säännöistä. Briiffauksen jälkeen vietiin veneen tuonut tyyppi takas Valtokselle ja lähettiin ominpäin liikkumaan. Keli meni vähän pilviseks, mut eipä se oikeesti ihan kauheesti haitannu kun lämpöö riitti. Hengailtiin Pargan ja Lichnos beachin lähistöllä. Rantauduttiin yhdelle pikkuruiselle autiolle biitsille.

Käytiin myös snorklaamassa pienellä kivisellä lahdukalla. Ai että vesillä on vaan niin kivaa. Ei tainnu Henen venekuumetta jeesata yhtään... Meillä oli neljä tuntia aikaa ja se meni kyllä hurjan nopsaan. Mä aloin haaveilla ihan kauheesti purjehtimisesta Kreikassa. Purjehtiminen on mielenkiintoista ja mitä se oliskaan noilla vesillä. Täytyy varmaan toteuttaa jossain vaiheessa. Pitäis vaan opetella purjehtii eka kunolla...

Kellon lähestyessä kuutta piti lähtee takas Valtokselle päin. Sieltä käytiin noukkimassa se sama heppu kyytiin, jonka jälkeen hoidettiin maksut ja sanottiin heipat Pargan laiturissa. Oli kyl yks kivoimpia juttuja koko reissussa. Ihan hyvin olis menny koko päivän vuokrakin! Olis vaan pitäny olla vähän aikasemmin kyselemässä. Ihan ilmaista hupia se ei tietenkään ollu, mut kyl ihan jokasen euron väärti. Puolikas päivä maksoi 75 e ja siihen sit bensat päälle. Eli koko touhu oli muistaakseni noin yheksänkymppiä. Iso peukku ja vahva suositus veneen vuokraamiselle Pargassa!

Parga 2018: Ihan kujalla

Niinku oon jo aikasemmin sanonu, oli Parga todella idyllinen pikkupaikka. Mun mielestä just passelin kokoinen tälläselle viikon lomailulle jos ei haluu lähtee kattelemaan nähtävyyksiä jotka on kylän ulkopuolella ja osa suht kaukana. Sit aikaa olis kyllä tarvinnu mun mielestä enemmän. Kyllä monet viikon lomalaiset niitä retkiä tekee, mut meille se olis tuntunu vähän liialta hötkyilyltä kun tarkotus oli vaan relata ja nauttii lämmöstä. Sen lisäks et tutkittiin läheisiä biitsejä, tykättiin myös ihan vaan käppäillä Pargan pienillä kujilla. Varsinkin vanhan Pargan alue oli iiiiiihana! Myös sieltä löytyi kaikkia kivoja tavernoita. Lisäks kujilla oli pieniä putiikkeja. Jotain krääsäkauppoja lähinnä, mut oli siellä muutamia ihan kivan näkösiä nahkatavaraa myyviä liikkeitä, jotain ecoshoppeja ja muutamia koru ja vaatekauppoja. Parga ei oo mikään shoppailijan paratiisi. Eli just hyvä meille, kun ei toi shoppailu oikein napostele. Yhtenä päivänä sattumalta silmään osui kuitenkin yhdet housut, jotka lähti matkaan.

Vaikka Parga on pieni ja tuli jo jokseenkin tutuksi viikon aikana, olis silti mun mielestä kiva mennä uudestaan. Hene jo haaveili pienestä loma-asunnosta sieltä. :D Jos uudestaan menisin, haluisin kyllä majoituksen just sieltä vanhan Pargan puolelta ja sit olis kiva tehdä niitä retkiäkin enemmän. Joku toinen ajankohta voisi olla kiva, esimerkiksi kevät tai vähän myöhempi kesä tai sitten alkusyksy. Sesongin ulkopuolella siis. Talvella Parga on kuulemma aivan kuollut. Juteltiin yhen paikallisen, ehkä meidän ikäluokkaa olevan jantterin kanssa ja se kerto et siellä ei oo mitään. Tosi monet mestat on kiinni, on hiljaista ja osa paikallisistakin lähtee isompiin kaupunkeihin talven ajaks.

Parga 2018: Ihana Lichnos beach

Biitsien koluaminen jatkuu taas. Valtoksen lisäksi toinen kylän ulkopuolinen, mut kuitenkin suht lähellä oleva kiva ranta on Lichnos beach. Siellä vietettiin yks päivä. Sinne on kylältä noin neljän kilsan dallailu kukkuloiden ja oliivilehtojen halki. Perille pääsee myös taksiveneillä Pargan laiturista. Käppäily olis vähän himottanu, mut päätettiin kuitenki ottaa iisimpi vaihtis eli se paatti. Sillä pääs nopeemmin perille. Matkaan meni ehkä vartti. Botskejä lähti aamulla muistaakseni tunnin välein kahteentoista asti tai jotain sinne päin. Me hypättiin ekaan. Se lähti kybältä.

Lichnos oli I-H-A-N-A. Suht iso, mut kuitenkin Valtos beachia pienempi. Aurinkotuoleja/varjoja rantakahviloiden edessä, mut toinen sivu rannasta ihan vapaata tilaa. Sinne siis. Ranta jälleen pientä pyröeetä kiveä sieltä meidän hoodeilta. Keskemmälle mentäessä kivet pieneni. Tollaset kiviset rannat on musta niin siistejä, vesi näyttää ihan täydelliseltä. Ai ettääää... Käytiin snorklaamassa ja sit vaan nautiskeltiin biitsistä muuten.

Rannan keskiosasta löytyi kahviloita ja ravintoloita. Käytiin yhdessä niistä lounaalla kun keli muuttui pilviseksi ja näytti jopa vähän siltä et rupeis sataa. Samassa syssyssä oli muutamia hotelleja. Rannan ihan toisesta reunasta löytyi leirintäalue. Tälläsenä eräilijänä se tietty kiinnitti mun huomion ja aloin miettii et millasta olis tehä telttareissu johonkin Kreikan suuntaan. :D Leirintäalueen hoodeilla oli myös pieni kauppa.

Paatit takaisin Pargaan lähti neljältä ja kuudelta. Välillä vene menee vissiin myös viideltä. Tultiin laiturille vähän ennen neljää. Siellä se paatti jo odotteli, mut oli niin täynnä et kuski sanoi tekevänsä yhden extravuoron ja hakee loput porukat sillä. Päälle kauheet pahoittelut, mut eipä meitä haitannu yhtään. Mikäs siellä rannalla odotellessa. Lichnos oli meijän käymistä rannoista mun lemppari. Taksiveneelle olis päässy myös parille kauempana sijaitsevalle rannalla, mut niihin me ei ehditty. Viikko on aika lyhkänen aika jos haluis kaikkee nähä. Peukku Lichnosille!

Parga 2018: Illan valot

Meijän päivät Pargassa noudatteli melkein koko ajan samaa kaavaa. Mitään suunnitelmaa ei ollut, rytmi muodostui ihan ittestään. Aamulla/aamupäivästä lähettiin rannalle tai muuten puuhailemaan jotain ja sit alkuillasta hotellille siistiytymään ja kylille syömään. Alkuillat oli Pargassa ihan parasta antia. Laskeva aurinko teki kylästä vielä idyllisemmän näköisen. Muutkin tais noudattaa suunnilleen samaa kaavaa. Alkuillasta rannat alkoi pikkuhiljaa hiljentyää ja ihmiset katos johonkin. Myöhemmin illalla alkoi taas tapahtua.

Me oltiin useemmiten liikkeellä aikaisemmin illasta kun muut turret. Ravintolat alkoi täyttyä kunnolla vasta joskus ysin aikaan, silloin kun oli jo pimeetä. Silloin myös kylän kadut oli täynnä ihmisiä. Meijän mielestä paras aika oli jo aikasemmin, vielä kun ihanaa valoo riitti ja kulkeminenkin oli väljempää. Kertaakaan ei jouduttu mihkään ravintolaan jonottamaan, vaikka melkein joka päivä syötiinkin niissä kaikista suosituimmissa rafloissa, jotka oli ihan sataman tuntumassa. Monissa ravintoloissa tuli aina ennen ruokaa tai ruuan jälkeen jotain pientä extraa on the house. Yleensä jotain pientä suolaista purtavaa, mut pari kertaa tuli myös jälkkäriä tai sit joku pikkunen juoma. Sodiassa saatiin ouzoa. En oo kyl vieläkään oppinu sietää sitä... :D Muistan kun 15-vuotiaana maisteltiin sitä mun kaverin Tatjan kanssa. Hyh! Mut siis kiva tapa ravintoloilta. Silloin tuntu ihan hyvältä jättää tippiä. Kreikassa on sellanen tippauskulttuuri, et olis ihan hyvä jättää 5-10 pinnaa tippiä. Mielellään sen jättikin, kun oli noita extroja plus palvelu oli kyllä aina tosi hyvää, ystävällistä ja kaikinpuolin miellyttävää.

Ainoo pieni miinus ruokahommiin, et tälläsenä ruokavammasena oli vähän vaikeeta välillä selitellä et en voi syödä viljaa. Tuntuu et sitä ei oikein tajuttu. Kerran sain vaihdettuu souvlaki annokseen pitaleivän tilalle kasviksia, mut yleensä vastaus tuli vaan et laitetaan leivät lautasen sivuun ja anna leivät partnerilles. No eipä siitä sit muu auttanu. Muutenkin sai aina vähän jänskää et mitä pystyn syömään. Mä oon vuosien varrella onneks opetellu tosi ruokatietoiseks, tiiän suunnilleen mitä ruuat sisältää ja sellaset jutut mitä kantsii varoo. Kämmi kävi kuitenkin. Söin pariin otteeseen samaa hyvää safkaa, jonka kelasin olevan suurustettu maissijauholla, mut olikin vehnää. Seurauksista sain sit kärsii vielä loman jälkeenkin. Olin aika heikossa hapessa kun tultiin kotiin. :D Olis vaan pitäny olla tiukempi ja kysellä tarkemmin. Oon vaan niin huono tekee numeroo ittestäni.

Oli kyl ihanaa syödä ulkona. Loman jälkeen tuntuu aina hassulta tulla kotiin kun joutuu itte väsää kaiken. Syötiin aika paljon paikallisia ruokia. Pargassa oli tarjolla myös paljon Italialaisia ravintoloita. Parga on ollut joskus Venetsialaisten vallan alla, siinä syy italaialaisvaikutteille. Kerran käytiin yhessä Italialaisessa, jossa Hene söi pizzaa ja minä risottoo. Kreikkalaisesta safkasta mulla jäi vähän ristiriitaiset fiilikset. Moni on sitä hehkuttanut, mut musta se ei ollu mitenkään kovin erityistä. Yhtään huonoo ruokaa en syöny, kaikki oli jees mut ei jättäny kyl sen suurempia hehkutuksen tunteita. Lisäks tosi monissa annoksissa, varsinkin jos tilas lihaa, oli mukana ranskalaisia, joka mun mielestä vähän pilas sitä. Ranuista tulee mileen jotkut huoltsikkaruuat. :D Erityismaininta fetalle ja tsatsikille. Niillä olisin voinu elää koko viikon!