sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Rinnehuuma

Kyllä tällä viikolla on lomalaisia hellitty säiden puolesta ihan huolella. Aurinko paistaa ja ulkona on jo pikkusen keväinen fiilis. Mäkin oon viettäny pari viimeistä päivää taas rinteessä. Eilen ei ollu paljoo porukkaa. Lauantai, mut niinsanottu vaihtopäivä. Etelästä tulleet lomailijat on lähdössä veke ja  uus porukka saapumassa. Gondolille ei ollu jonoa, eikä myöskään etelärinteissä niin kauheeta tungosta kun yleensä. Yhden nousun istuin isossa tuolihississä yksikseni. Etelärinteet ei kyllä ittelle oikein anna mitään, vähän turhan loivia mun makuun vaikka onkin kyllä mukavan pitkiä. Mä oon porränny pari päivää ettien uusia kivoja rinteitä. Toki käyny myös niissä hyviksi havaituissa. Mä oon ihan rinnehuumassa.

Eilen oli aika kylmä keli. Aamulla herätessä mittari näytti yli kolmeekymmentä, mut siitä se onneks sit vähän lauhtui päivää kohden. Päivälläkin oli parisenkymmentä pakkasta. Täällä se kylmyys ei kyllä tunnu niin pahalta kun etelässä. Täällä pakkanen on kuivempi. Siitä ei kyl pääse mihkään, et naama jäätyy ihan täysin vaikka sitä yrittäiski peitellä. Muuten oon kyllä pysyny ihan lämpimänä, vaikka oonki yleensä aika vilukissa. Kyllähän sitä lämpimänä pysyy kun puuhaa jotain koko ajan.  Hissimatkat saattaa tehä kovalla pakkasella vähän tiukkaa.








Eilisellä laskupäivällä oli siisti lopetus. Mä oon koko viikon kattellu gondolihissillä ylös mentäessa viereistä Levi Black G.2 rinnettä. Se on maailmancupin kisarinne ja ihan hiton stydi. Rinne lähtee suht mukavasti ylhäältä, mut loppuosa jyrkkenee ihan hullusti. Sen keskijyrkkyys on 52 prossaa. Ihan hyvä pudotus. Mun teki mieli mennä testaamaan se, mut sen verran hurjalta se näytti et meinas mennä pupu pöksyyn. Eilen kun mulla ei ollu enää paljoo aikaa, aattelin et helvetti soikoon, nyt mä meen. Vähän puntti tutis kun tulin siihen jyrkänteen kohtaan, mut sit mä tein sen! Vitsi et oli hyvä fiilis. Ja eikun uudestaan. Siihen oli hyvä lopettaa päivä. Mä oon aina ollu vähän nössö haastaa itteeni, mut jostain on tullu ihan uudenlaista virtaa tällein vähän aikuisemmalla iällä. Mä en oo ihan niin pelkuri enää. Oli kyllä niin siistii.

Mä oon oikeesti niin iloinen, et päätin lähtee uudestaan tän harrastuksen pariin pitkän tauon jälkeen. Ulkona oleminen, kiva tekeminen, maisemat, vauhti, aurinko... Mitä muuta sitä ihminen tartteekaan. Mulle ne tuo ainakin ihan törkeen hyvän olon ja siistin fiiliksen. Musta on siistiä tehä kaikkee tällästä. En osais kuvitella elämää sohvaperunana. Aktiivinen elämäntapa on niin jees.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti