Kesäloma nro 1: Skiathos

Kesän ensimmäiseltä reissulta on nyt kotiuduttu. Ihana viikko Skiathoksella Kreikassa. Hieno ja just sopivan kokoinen saari viikon seikkailuihin. Käytiin bongailemassa paljon erilaisia rantoja, fiilisteltiin korkeuseroja mönkkärillä ja naatiskeltiin merellisestä luonnosta. Mönkkärin vuokraus oli ehdottomasti reissun siisteimpiä juttuja. Se mahdollisti omatoimisen liikkumisen ja niin pystyi karttamaan suurimmat turistimassat. Massoista on tosin ehkä vähän turha puhua. Lomakausi oli vielä sen verran alkuvaiheessa, että saarella oli vielä aika rauhallista. Se oli todella jees.

Kelit oli oikein mukavat, tosin vilukissa kyllä hieman paleli iltaisin kun lämpötila laski alle kahteenkybään. Päivisin oli lämmintä, mutta ei paahtavan helteistä. Vesi oli vielä aika viileetä, mut se ei uimista estänyt. Ylläripylläri. Pieta plus vesi on ohittamaton combo.

Reissusta lisää kun tilanne vähän rauhottuu. Tässä on nimittäin käynnissä jo uuteen reissuun pakkailut. Parin päivän päästä starttaa lohiloma Norjassa! Tästä Skiathoksen reissusta aijon tehdä taas useamman postauksen, vähän samaan tapaan kuin viime vuoden Pargasta. Kuvasaldoa kertyi taas arvatenkin aika iso satsi. Luonto Skiathoksella oli niin nättiä, et se ansaitsi tulla kovasti kuvatuksi. Paljon kuvia luvassa siis!

Kohta kesälomalle

Kovaa on tääki kevät menny eteenpäin ja kohta on jo kesäkuu. Kohta alkaa myös Henen kesäloma. En jotenkin osaa puhuu yhteisestä kesälomasta, koska mullahan ei virallisesti mitään lomia ole. Mä oon "lomalla" aina sillon kun tarvii, Hene taas kerryttää lomansa. Oon itseasiassa vaan kaksi kertaa ollu ihan virallisella myönnetyllä kesälomalla, mut sillonkin vaan noin viikon. Soppareiden kanssa kikkailemisella on veronsa, mut pääsenpähän vapaalle aina kun siltä tuntuu. Tai lompakko antaa löysää sen verran. Mun lomat on täysin palkattomia, ei lomarahoja yms. Onneks budjettien miettiminen on mulle helppoa ja ihan mielekästä hommaa. Myös säästäminen on mulle ihan luontainen juttu. Ite mä oon siitä vastuussa rahat riittää kaikkiin matkailutouhuihin, harrastuksiin ja peruselämiseen. Oon melkein aina ollu aika pienituloinen, mut ei se oo koskaan kovin paljoo menoa hidastanu. Oon tottunu siihen, oppinu hoitaa asiani sen mukaan ja siksi se ei oo ongelma.

Raha-asoista takas alkuperäiseen aiheeseen. Helatorstaista lähtien lomaillaan yhdessä Henen kanssa. Lähetään Kreikkaan. Taas. Kreikasta löytyy kauniita paikkoja, se on lähellä ja sinne pääsee pienelläkin budjetilla. Vesi on kirkasta ja luonto salee tähän aikaan vuodesta ihanan vehreää. Pyöriteltiin kyllä kaikenmoisia vaihtiksia kun tätä matkaa mietittiin. Selailtiin lentoja eri maihin laajalla skaalalla. Tsekattiin myös valmiita pakettimatkoja, viime kesän Parga todisti että ei se niin kauheeta ollukkaan. Lopulta päädyttiin ottaa mukavan edulliset lennot pienelle Skiathoksen saarelle. Kreikan saaret on aina kiinnostanu, Skiathos vaikutti kivalta, siellä on paljon rantoja, ei överisti turisteja näihin aikoihin ja viimeisenä silauksena... siellä on aika siisti lentokenttä. :D Tää tieto löyty Heneltä. Se on suosittu spottauskenttä. Välimeren versio Karibialla sijaitsevasta St. Maartenin kentästä. Kun youtubeen kirjottaa Skiathos, tulee paljon materiaalia juurikin siitä kentästä.

Klikkailtiin Finskin lennot ostoskoriin ja kylkeen halpa majoitus booking.comista. Viikon verran päästään taas ihastelee kirkasta vettä ja kaikkee muuta kivaa. Oon yrittäny löytää kohteesta tietoa, mut jostain syystä sitä ei oo niin paljoo tarjolla (paitsi siitä lentokentästä) kun Kreikan muista kohteista. Mut se voi olla hyväkin juttu, jospa se tosiaan olis sellanen kohde joka ei oo ihan niin turreutunut. Ihanaa on kyllä lähtee.

Kreikan lomailut ei lopu vielä tähän... Seuraavan kerran samoille suunnille tulee lähettyä heinäkuussa, kun lähetään likkaporukalla Kreetalle. Vaikka matkustan aika paljon, on seurana harvemmin omaa perhettä. Nyt lähetään Mamin, Viivin ja Pinjan kanssa yheiselle reissulle. Mamin kanssa oon viimeks matkustanu melkein 8 vuotta sitten, Viivin kanssa 13 vuotta sitten ja Pinjan kanssa 15 vuotta sitten. Hups. Nyt asia korjaantuu ja se on kivaa. Edellisen kerran kun oon ollu Pinjan kanssa samaan aikaan reissussa, vannoin et ei enää koskaan perheen yhteisille reissuille. :D Pinja ja Pyry oli sillon vielä aika pieniä, todella ärsyttäviä yhessä ja mulla meni totaalisesti pata jumiin. Veikkaan että tällä kertaa menee vähän paremmin! Innolla odotan tätäkin reissua. Brunaa, uimista, rentoilua ja hyviä drinksuja rantabaarissa.

Toki kesän aikana tuun tekemään muutakin löhöämään biitsillä. Pari kalareissua on kalenterissa myös. Myös niitä odotan. Eka on jo ensi kuussa juhannuksen tienoilla. Ihanaa päästä pohjoiseen. Se on mulle kuitenkin kaikista tärkeintä. Mun mielestä rantalomille paras aika on silloin, kun täällä pohjolassa on ikävät kelit. Kesäisin kuitenkin tää oma kolkka ja naapurimaat tarjoo kaikkee niin siistiä, et ei oo tosikaan. Molemmat kalareissut on Norjaan. Toinen Nordlandiin ja toinen Finnmarkiin. Persettä pitää taas puuduttaa autossa jokusen tunnin ja kilsan edestä, mut en se sen arvoista. Mä jopa jo vähän odotan niitä ajomatkoja. Niissä on omanlainen tunnelmansa! 

Kuvat viime elokuulta Pargasta. Oon käyny välillä tsekkailee vanhoja postauksia ja fiilistelee lähtöä. Kaikki Kreikka-aiheiset jutut löytyy TÄÄLTÄ.

Parin päivän minilomalla

Käytiin pitkästä aikaa Henen kans lomailemassa ihan oikeesti. Pikalomailua, mut niin et tällä kertaa myös Hene oli ihan oikeesti vapaalla, eikä layoverilla. Halusin järkkäillä meille jotain kivaa, ennen kun mä taas painelen omille reissuilleni kalojen perään. Hene ei pitkään tienny minne oltiin menossa, se oli yllätys. Olin vaan kertonu et johkii minne pääsee nopeesti. Mulla oli pari vaihtista, joista toinen karsiutui sit kivan hotellin täyttymisen takia. Päivää ennen lähtöö Hene kyl arvas minne mennään ja kaiken kukkuraks selvis et ei ollu ees eka kerta, joten kovin spektaakkelimaista ylläriä tästä ei nyt tullu, mut ihan sama. :D Kiva oli silti kuulemma lähtee uudestaan. Mentiin Riikaan!

Mä en ollu aikasemmin käyny Riikassa, enkä missään muuallakaan Latviassa. Tultiin kaupunkiin su iltana. Olin varannu meille kivan hotellin vanhastakaupungista. Wellton centrum hotel & spa. Olin varannu kaikista pienimmän huoneen, jonka hintaan kuului jokapäiväinen muutaman tunnin spa lilluminen. Hotellissa ei varmaan ollu tähän aikaan vuodesta kauheeta tungosta, joten respassa kerrottiin et meijät oli upgradettu isompaan huoneeseen. Se oli mukava ylläri hotellilta. :) Olisin kyl ollu ihan tyytyväinen siihen pieneenkin huoneeseen, kun ainakin kuvien perusteella se näytti kaikista kivoimmalta. Eka ilta vietettiin ihan vaan hotellilla. Käytiin viereisessä Rimissä ostamassa halpaa sushia huoneeseen ja sen jälkeen mentiin tutustumaan spahan. Se oli aina pieni, mut tosi kiva eikä porukkaa ollu paljon. Kiva oli rentoilla.

Maanantaina lähettiin aamupalan (joka oli oikein jepa) jälkeen tutkailee kaupunkia. Ekana mentiin tsekkaamaan vanhat kauppahallit. Ollaan molemmat mieltyneitä kauppahalleihin, joten niissä käyminen oli ihan ykkösjuttu tälle reissulle. Vanhat 1930 luvulta olevat zeppelin-hallit on jo itessään siisti juttu. Halleista löytyy kaikenlaista. Vaatetta, koruja ja ruokaa. Etenkin ruokaa!

Yhdessä halleista oli siisti, ehkä vähän hipsterihtävä pienistä ravintoloista koostuva alue. Siellä oli tarjolla kaikenlaista, mut oltiin tultu just aamupalalta, joten ei syömiset skipattiin. Periaatteessa olis voinu jotain pientä maistella, mut gluteenittomana Riikassa ei oo ihan helppoo. Olin sen selvittäny jo etukäteen, enkä jaksanu heti riskeeraa. Istahdettiin kuitenkin hetkeks kahville.

Kauppahallista lähettiin tutkimaan vanhaa kaupunkia. Käytiin tsekkaamassa muutama pieni nähtävyyskin. Vanhankaupungin nähtävyydet on ihan kävelyetäisyydessä toisistaan, jos niitä haluaa kiertää. Riikassa oli vähän samanlaista meininkiä kun Tallinnassa, mut kuitenkin erilainen fiilis.

Me ei olla kumpikaan kovin innostuneita kiertämään kaikenmaailman nähtävyyksiä, mut yhdeltä kadulta löydettiin ihan hauska turreilumesta. Illusion rooms Riga tarjos hetkeks hauskaa tekemistä! Kantsii Instagramista tsekkaa tolla hashtagilla kuvia. 

Nälkä alkoi hiipiä iltapäivästä. Olin tsekkaillu meille valmiiks pari vaihtista, josta mäkin saisin varmasti turvallista ruokaa. :D Mentiin The Beginnings raflaan. Se on pieni ketju, josta saa pääosin vegaania ja gluteenitonta safkaa. Ai että. Hene otti "liha" burgerin ja mä otin tattaripannareita. Ihan saakelin hyvää oli molempien setit. Mä voisin syödä noita pannareita vaikka joka päivä...

Myös jälkkäripaikka oli tsekattu ennakkoon. Pieni perheyritys kahvila Skudru Pūznis tarjoo pelkästään gluteenittomia herkkuja. Sehän oli pakko käydä testaamassa. Otettiin pari erilaista herkkupalaa ja mutusteltiin ne yhessä. Mä en oo ikinä ollu kauheesti makeiden herkkujen perään, mut Hene tykkää ja onhan se kiva saada välillä jotain hyvää ja gluteenitonta. Meijän raflavalinnat oli kyl oikein jees!

Myöhemmin illalla käytiin vielä vanhankaupungin Lidossa syömässä. Lido on ketju, joka tarjoo kotiruokatyylistä mättöä buffatyyppisesti. Suht edullista ja täyttävää ruokaa. Niissä vissiin käy yleensä porukkaa aika paljon, mut tähän aikaan vuodesta keskellä viikkoa ja vielä illasta ei kyllä ollu yhtään tungosta. Sama päti koko kaupunkiin. Vaikka oli nätti keli, oli tosi kylmä eikä porukkaa ollu paljon liikenteessä. Se oli tosi jees. Oli ihanaa kävellä illalla auringon laskiessa Riikan vanhankaupungin kujia kun oli ihan hiljaista. Veikkaan et iiiihan erilainen meininki keväämmällä ja varsinkin kesällä! Tää sopi meille ihan hyvin, kun ollaan sellasia "ihmisvihaajia". No ei nyt oikeesti vihata ketään, mut vuorotöiden joustavuus aikataulujen kanssa on ajanu meijät kummatkin ahdistumaan ihmismassoista. :D

Myöhemmin illalla mentiin vielä hetkeksi hotellin spahan. Sielläkään ei ollu ketään muita kun me. Ai että. Seuraavana päivänä heräiltiin rauhassa, käytiin aamupalalla ja sit aika nopeesti olikin aika lähtee takas kentälle ja kotia kohti. Pari yötä Riikassa oli tähän saumaan oikein passeli. Veikkaan et pidempäänkin olis voinu viihtyy vähän lämpösemmillä keleillä. Riikassa näytti olevan paljon puistoja ja ne jäi tietenkin nyt kokonaan kokematta. Riikassa ja Tallinnassa tuntu olevan jonkin verran samaa, mut kuitenki fiilis vähän erilainen niinku jo sanoinki. Tällä nopeella kokemuksella mä itte tykkään kyllä Tallinnasta jollain tapaa enemmän. Kiva oli käydä uusi paikka kuitenkin tsekkaamassa ja Henen kans vähän rentoilemassa. Pari päivää reissun jälkeen mä pakkasin laukkuni taas ja lähdin vuoden ekalle kalareissulle. 

Täältä kaikki alkoi

Nyt kun tää talvi on ollu ihan oikeesti talvi täällä etelässäkin, on mua vaivannut koko ajan kauhee lasketteluhimo. Se on alkanu kyl jo hieman muuttuu kalastuskuumeeksikin, kun pakkaset väistyi ja lumet alko sulaa... Kalastuskautta saa vielä kuitenkin hetken venttailla, joten täytyy siis lääkitä laskuhinkua. Henellä oli listaan merkitty yöpyvä lento Ivaloon, jossa olis sen verran aikaa, et ehtii vähän nautiskelee lappimaisemasta. Kun lista viime kuun lopulla julkaistiin, aateltiin heti et mähän voisin lähteä mukaan.  Viime viikolla pakkasin laskuromppeeni ja lähdin katsomaan millaisia on Saariselän rinteet. Menin sinne jo aikaisemmalla lennolla, Hene oli tulossa vasta myöhemmin illalla. En oo ikinä käyny Saariselällä laskemassa. Oon ollu niissä maisemissa vain kesäisin. Kauniilta siellä näytti talvellakin. Vähän harmitti, et rinteet oli päivän aikana menny aika huonoon kuntoon, ihan sellaseks pehmoseks. En oikein siinä mössössä saanu laskuhimoani tyynnytettyä, mut muuten ei kyllä voinu valittaa. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja illalla arskan laskiessa oli ihan tajuttoman kaunista. Auringonlaskun värit on vaan niin parasta.

Vaikka laskettelupaikkana Saariselkä oli mulle ennestään tuntematon, on ne hoodit muuten tuttuja ja hyvinkin rakkaita. Sieltä mä sain sen ensimmäisen kunnon kipinän kaikkeen luonnossa liikkumiseen. Elokuussa 2008 kävin ekaa kertaa valtamassa noilla seuduilla, Urho Kekkosen kansallispuistossa. Se oli ensimmäinen kerta muutenkin kun kävin lapsuuden autoreissujen jälkeen lapissa. Se lyhyt viisi päivää erämaassa ripariporukan apuohjaajana teki ihmeitä. Siitä ei ollu enää paluuta, ne maisemat ja se luonnossa olemisen ilo vei mennessään. Lappiin kaipaa aina uudestaan ja uudestaan. UKK:lla oon käyny vaeltamassa neljä kertaa. Oli ihanaa kattoa maisemia rinteiden päältä ja miettiä, et tuolla sitä tullu tarvottua satoja kilometrejä yhteensä niiden reissujen aikana. Bongasin Nattaset. Niille tuli varsikin ekalla reissulla hihiteltyä, kun ne näyttää ihan tisseiltä. Maisemien kattelu sai mut unohtaa ärsytyksen rinteiden kunnosta. Tuli kaipuu erämaahan, niille samoille paikoille josta kaikki alkoi silloin alkoi. Myös talvivaeltaminen niillä seuduilla olis joskus siistii päästä kokemaan.

Kun tulin pois laskettelemasta, oli mulla aika pitkä venaaminen siihen et Hene saapuu kans Saariselälle. Aika meni kuitenkin nopeesti kun olin omassa Lappikuplassani. Kävin Kuukkelissa syömässä poronkäristystä ja loppuajan hengailin hotellin aulassa. Mulla oli jotenkin jännä fiilis siitä, et Hene oli kans tulossa pohjoiseen samaan aikaan. Viimeisimmät lapin reissut on ollu sellasta mun omaa aikaa, jonka oon viettäny kalassa tai rinteessä. Se tuntu kivalta, et rakkaalle ihmiselle sai "esitellä" itselle tärkeen ja rakkaan paikan.

Hene oli sen verran myöhään perillä, et painettiin heti päät tyyniin kun päästiin huoneeseen. Seuraavana aamuna lähettiin aamupalan jälkeen muun miehistön kanssa Kaunispään huipuille kattelee maisemia ja nauttii kivasta aurinkoisesta säästä. Ulkona oli sopivan kirpsakka reilun kahenkybän pakkaskeli. Se kyl siitä lauhtui reiluun kymmeneen pakkasasteeseen kun päivä meni pitemmälle.

Kaunispäällä käytiin munkeilla, jonka jälkeen osa porukasta laski pulkilla sieltä alas. Pulkkamäki näytti hauskalta ja vähä harmitti, et ei Henen kans vuokrattu hotlalta pulkkia. :D Noh, kiva sieltä oli kävellenkin tulla alas. Lumimaisemat on kyllä ihan vieny mun sydämmen.

Pulkkamäen jälkeen porukka jakaantui. Me lähettiin Henen kans tutustuu talvireitteihin. Valittiin nopsakka ihan keskustasta lähtevä Aurorapolku, joka kulkee kuitenkin UKK:lla. Se ei ollut kun parisen kilsaa ja sen pääs menemään ilman lumikenkiä tai suksia. Mua olis ihan kauheesti himottanu ottaa jostain lumikengät vuokralle ja mennä joku vähän pidempikin reitti, mut rakas mieheni ei omista mitään vähänkään eräkelpoisia kenkiä, joten se haave piti nyt kuopata. :D Aurorapolulla oli tosi moderni taukotupa, jossa käytiin hetki istuskelemassa.

Hene taiteili lumeen oman pärstänsä, eiks ookkin kuin kaksi marjaa. Reippailujen jälkeen maistui porobursa! Syömisten jälkeen pitkin jo mennä takaisin hotelille, vaihtaa toppavaatteet siistimpiin vaatteisiin ja valmistella lähtöä kotia kohti.

Myöhemmin illalla tultiin kotiin. Koko matkan oli ihan pilvetöntä. Oli hauskaa bongailla Suomen kaupunkeja ja laskettelukeskuksia korkeuksista. Keskukset erottu tosi hyvin. Vaikka oon aina ollu ihan hyvä maantiedossa, oon jotenkin aivan surkee bongaamaan lentokoneesta yhtään mitään. :D Varsinkin aina mitä lähemmäksi tullaan pääkaupunkiseutua, hukun ihan kokonaan kartalta. Mennessä onnistuin bongaamaan Oulun, Hailuodon, Tornionjoen yms, mut sit yleensä aina paluumatkoilla lähestyttäessä pääkaupunkiseutua, hukun kartalta ihan kokonaan...

Tää olis taas ihana pieni irtiotto. Mä en voi sanoin kuvailla sitä, kuinka hyvä fiilis mulla tulee pohjoisesta luonnosta. Sinne liittyy paljon erilaisia muistoja. Ulkona oleminen on vaan parasta. Mä tuun aina iloseks siitä kun pääsee ulkoilemaan johonkin kivaan paikkaan. Se on mulle tosi tärkeetä. Ihanaa oli vielä päästä fiilistelee lumimaisemia, vaikka odotankin jo kovasti kevättä. Enää ei oo oikeestaan sellasta superinhokki vuodenaikaa. Kalastuksen myötä syksyt on muuttunu mieleisiksi ja nyt tässä vuoden sisään tehtyjen talvisten pohjoisen reissujen myötä talvikin on ottanu paikan mun sydämmestä. Oli mikä vuodenaika tahansa, on Suomen luonto ihan parasta.