Piipahdus Budapestissä

Ompas jännää käydä joskus kaupungissa, tai maassa, josta ei ole oikeestaan mitään ennakkokäsitystä. Tällänen mesta on mulle Unkari ja Budapest. Henen työhön kuuluu välillä sellasia keikkoja, jossa jäädään yöksi johonkin ja tällä kertaa listaan napsahti Budapest. Otin sitten samat lennot ja lähin mukaan kattelemaan kaupunkia. Miksköhän Budapest on jääny ihan huomiotta kun on miettiny Euroopan kohteita, jossa olis kiva käydä... Jaaa-a. Ke iltana oltiin perillä ja to aamupäivästä, aamupalan jälkeen lähettiin kiertelemään kaupungille. Ylitettiin Tonava Széchenyin ketjusiltaa pitkin Pestin puolelta Budan puolelle. Käppäiltiin joenvartta kohti Gellértinvuorta. Tykätään kumpikin kattella maisemia ylhäältä, joten päätettiin kiivetä kukkulan päällä olevalle Citadellan linnoitukselle. Sieltä oli kiva tutkailla kaupunkia. Maisemat näytti ihan super kivalta. Verheä kaupunki joen ympärillä, jonka taustalla kohoaa kukkuloita. Ai että ku oli silmää miellyttävää katteltavaa.

Vuoren jälkeen tultiin Elisabetin siltaa pitkin takas Pestin puolelle ja lähettiin kävelemään Váci utca -kävelykatua pitkin. Siellä oli paljon ravintoloita. Me kuitenki otettiin vaa jädet ja jatkettiin matkaa. Kadun päästä löytyi kauppahalli. Käytiin siellä pyörimässä ja maistelemassa paikallisia mättöjä. Kauppahallissa sokkailun jälkeen jatkettiin haahuilua Tonavan rantaa pitkin.

Iltapäivästä pitkin sitten tulla takaisin hotellille laittamaan ittensä taas kuosiin. Suihku oli aika jepa kaupungilla käppäilyn jälkeen. Ilmassa tais olla vähän ukkosta, kun oli niin kuuma ja painostava keli. Viideltä lähettiin taas kentälle, kun Henen piti palata sorvin ääreen. On kyllä siistiä miten Hene pääsee työnsä puolesta näkemään eri paikkoja. Suurin osa vuoroista on sellasia, jossa ei kerkee kenttää pidemmälle, mut muutamia kertoja kuussa saattaa tulla tälläsiäkin settejä, jossa pääsee vähän tutustumaan uusiin paikkoihin. Mä oon niin onnellinen Henen puolesta, että ukkeli on vihdoin päässy tekee sitä mistä on aina haaveillu. Ollaan tutustuttu samassa työpaikassa joskus 2011 ja siitä lähtien oon sivusta seuraillu Henen työnhakuprosessia. Kun vihdoin tuli tieto siitä, et työpaikka Finnairilla odottaa, olin niin ilonen Henen puolesta. Muistan kun yhessä fiilisteltiin sitä töissä. Oli hauska elää toisen iloa, vaikka sillon ei ollu tietookaan että meistä tulis pari vielä joskus. :D Ollaan aina oltu tuttu näky koneissa höpöttelemässä yhdessä kaikesta työnteon lomassa. Tuntuu hassulta, et nyt ollaan tässä pisteessä. Edelleen nähdään välillä koneissa työpäivän aikana. On outoo nähä Hene virkapuvussa, kun on tottunu kattelee ihan erilaisessa työvaatetuksessa. Onhan se komee noinkin...

Budapest vaikutti oikeesti aika kivalta kaupungilta ja tuntu vähän hassulta, että siitä ei ollu mitään ennakkotietoja. Yhdessä päivässä ei ihan kauheesti kerkee, mut ihan kiva oli pistäytyä ja reissu teki kyllä sellasen fiiliksen et menisin mielellään uudestaankin! Budapestissä on kuumia lähteitä (en pääse yli tästä sanasta... Se tulee mun päähän aina sellasella muumiäänellä. U Know, kuuma lähde.) ja kylpylöitä, jossa olis siistiä käydä. Seuraavaan kertaan siis. Kone oli takas Helsingissä kympin jälkeen illalla. Oli kyllä jännä fiilis istuu matkustamossa ja aatella, et siellä se Hene istuu nokalla kipparin kanssa ja vie meijät perille. Vaikka oon aina fiilistelly lentokoneita ja lentämistä, on lentämiseen aina liittyny myös vähän ristiriitaisia fiiliksiä. Jopa pientä pelkoo. Oon aikoinaan ehkä kattonu vähän liikaa lentoturmatutkintaa. :D Kuumottava ohjelma, mut ihan perkuleen mielenkiintoinen. Vuosien varella se pelko on kuitenki aika hyvin hälvenny ja viimeiset rippeet on kyl lähteny Henen myötä. Emmä voi enää pelätä, muuten olisin sydän syrjälläni joka kerta kun Hene lähtee töihin. Niin ei vaan voi olla. :)